Kadonnutta ruokaa

Posted by

Perheeni elämässä on ollut kaksi käännekohtaa, jolloin olemme todella pannut merkille, kuinka paljon ruokaa menee meillä hukkaan. Ensimmäinen hetki oli, kun viimeisin koiristamme kuoli. Rääppiäiset ja mahdollisesti yhden päivän liian pitkään jääkaapissa ollut ruoka täytyi laittaa roskiin, kun pikkumusta ei ollut enää tuijottamassa silmiin ja heilauttamassa häntää kannustavasti: ”Tuonne minun kuppiin vain, ei mene hukkaan”. Asuimme jo tuolloin USA:ssa eikä minkäänlaista biojätteen keräystä oltu järjestetty kaupungin puolesta. Toisen kerran huomasimme ruokahävikin määrän siinä vaiheessa, kun päätimme ostaa kompostijätteen noudon palveluna. Äkkiä sekajätettä ei muodostunutkaan kuin yksi pussillinen viikossa entisen kahden tai useamman sijaan. Kuinka paljon ruokaa tulikaan hukattua ja miksi?

Kirjoitin viimeksi viidestä helposta keinosta auttaa maapalloa ja keskityin niistä ensimmäiseen, eli kulutuksen vähentämiseen. Ennen seuraavan keinon, eli kompostoinnin pohtimista, kannattaa miettiä, kuinka ja miksi biojätettä kotiemme keittiöissä syntyy. Suomessa vietetään sopivasti Hävikkiviikkoa juuri nyt, 7.-13.9., joten aihe on erityisen ajankohtainen.

Maailmanlaajuinen ruokahävikki on 1,3 miljardia tonnia vuodessa. Suomen osuus tästä on 400-500 miljoonaa kiloa, josta kotitalouksien osuus on 30%. Henkilöä kohden tämä tekee noin 20-25 kg vuodessa! Luonnollisesti hävikkiä muodostuu myös alkutuotannossa, kaupoissa, ravintoloissa ja teollisuudessa.

https://havikkiviikko.fi/kampanjamateriaalit/ #hävikkiviikko

Ottaen huomioon, että esimerkiksi maailman vihanneksista, hedelmistä ja juureksista muualle kuin vatsoihin päätyy 45%, on helppoa arvata, että ostamme elintarvikkeita liikaa tai suunnittelemme ruoanlaittomme huonosti. Joskus ruokakaapit ”kadottavat” aineksia – kuin pesukoneet sukkia- ja ne löytyvät käyttökelvottomina, homeisina tai nahistuneina liian myöhään. Näin meille kävi usein liian pienen jääkaappimme kanssa, ennen kuin ryhdistäydyimme asian suhteen. Joskus ruokaa tulee valmistettua liikaa, eikä kukaan jaksakaan syödä sitä toista tai kolmatta päivää. Pakastamisen mahdollisuuskin jotenkin unohtuu. Ehkä kokeiltu resepti ei innostanut syömään kaikkea ja ruoka-astia hautautuu jääkaapin perälle siihen asti, että joku huomaa kummallisen hajun? Yksi suuri syy ruoan turhaan pois heittämiseen ovat myös väärin ymmärretyt ”parasta ennen” -merkinnät. Nehän eivät tarkoita ruoan olevan vielä pilaantunutta tai käyttökelvotonta.

Ruokahävikkiin liittyy myös eettinen näkökulma. Kun ajatellaan, että maapallolla noin 690 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä, eikä Suomi ole nälän suhteen immuuni, on silmiä avaavaa tietää, että pois heitetyllä ruoalla olisi voinut ruokkia 2 miljardia ihmistä. Toinen eettinen ongelma liittyy elämän arvostamiseen; kalasta, merenelävistä ja lihasta roskiin tai kompostiin päätyy 20-35%. Se on valtava määrä täysin hukkaan heitettyä ja usein niukkalaatuista elämää.

Kuva: Free-Photos Pixabaystä

Miksi ruokahävikin vähentäminen olisi sitten niin merkittävää ympäristön kannalta? Pidetään mielessä, että 30-40% tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi. Ajatellaan sen pohjalta esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Kuinka paljon energiaa on kulutettu ruoan tuottamiseen, jalostamiseen, pakkaamiseen ja kuljetukseen täysin turhaan?
  • Kuinka paljon vettä on kulutettu karjan hoitamiseen sekä rehun ja ruoan kastelemiseen?
  • Kuinka palon maa-alaa on tuhlattu ruoan tai karjan rehun kasvattamiseen tuon 30-40% vuoksi? Millainen merkitys sillä on ollut biodiversiteettiin?
  • Kuinka paljon öljyä on jalostettu yllämainitun pakkaamisen ja kuljettamisen vuoksi?
  • Kuinka paljon hiilinieluna toimivaa metsää on kaadettu maanviljelyksen ja karjankasvatuksen tieltä aivan turhaan?
  • Kuinka paljon kasvatettu ja jätteeksi päätyvä karja on tuottanut metaania ja typpioksiduulia, joista molemmat ovat kasvihuonekaasuja?
  • Kuinka paljon lannoitteita on päässyt vesistöihin ja valtameriin tuon koskaan lautaselle päätymättömän ruoan kasvattamisen vuoksi?
  • Kuinka paljon mereneläviä on tarkoituksettomasti kuollut tiettyjä kalalajeja kalastettaessa? (Yhtä kalapaunaa kohden kuolee viisi paunaa muita mereneläviä).
  • Kuinka paljon turhaan tuotettua ruokaa päätyy kaatopaikoille?

Ideaalia olisi, että ruokajäte hyödynnettäisiin eläinten ravinnoksi tai kompostoitaisiin, mutta näin ei tapahdu. Esimerkiksi Helsingissä joka toinen laittaa biojätteet sekajätteen joukkoon. Maailmanlaajuisesti ruokajätteen osuus kiinteästä jätteestä kaatopaikoilla tai polttolaitoksilla on noin 22%. Biojäte ei kompostoidu kaatopaikoilla, vaan se mätänee tuottaen metaania, joka on erittäin voimakas joskin hiilidioksidiin verrattuna lyhytikäinen kasvihuonekaasu. Kaikki tämä kasvihuonekaasun määrä olisi vältettävissä, jos ruokajätettä tulisi vähemmän ja syntynyt jäte hävitettäisiin kompostoimalla.

Kun ruokaa katoaa, katoaa myös valtava määrä raaka-ainetta, energiaa ja elämää – suoraan ja välillisesti. Mitä mieltä olet, olisiko sinun mahdollista muuttaa joitain perheesi käytänteitä ruokahävikin vähentämiseksi? Se olisi merkittävä apu planeetallemme, sekä nykyisille ja tuleville sukupolville.

Hyvää luettavaa suomeksi: Hävikkiviikko, Ruokahävikki Suomessa, Ylen julkaisu

Jos haluat lukea aiheesta alkuperäisestä blogista englanniksi, postaukset löytyvät täältä ja täältä.

Otsikkokuva: PremierCompanies Pixabaystä

2 comments

  1. Ei ole kummoinen asia tarkastella elämäntyyliään erilaisten materiaalihävikkien suhteen, kun voi havaita kuinka paljon vähemmän turhaa ”jätettä” tulee. Omakohtaista kokemusta on.

    Tykkää

    1. Se on kieltämättä silmiä avaavaa, kun alkaa kunnolla kiinnittää huomiota asiaan. Toisaalta taas, jätteen määrän vähentäminen, kompostointi ja viimeistenkin ruokahippusten hyödyntäminen on varsin tyydyttävää.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s